GRT-tiimillä ikimuistoinen Siperian kisamatka


GRT-kuskit Joni ja Mika Gustafsson kävivät hankkimassa kansainvälistä mk-kilpailukokemusta Venäjän Siperian Salekhardista, jossa ajettiin kovatasoinen kansainvälinen 240 kilometrin endurokisa.
Mukana oli kaikkiaan 24 suomalaiskuskia ja lähes parikymmentä suomalaistiimiä, jotka miehittivät kisan kärkipään urheilukelkkojen luokassa.
Kisan voittoon ajoi ylivoimaiseen tyyliin Erkki Venäläinen. GRT-kaksikosta Joni Gustafsson ajoi viidenneksi ajalla 2.53.08 jääden kakkossijasta vain reilun minuutin (1.20) ja voittajalle vajaat neljä minuuttia (3.59)
- Yhteensä neljästä 60 kilometrin mittaisesta ek:sta koostuvassa kisassa oli mukana 74 kuskia. Siperian tundrarata oli ratana vaarallisin, jossa olen koskaan ajanut, mutta itse kisan turvallisuusjärjestelyt olivat loistavat, sillä turvakopterit pörräsivät koko ajan ympärillä, joten kuskeilla ei ollut vaaran tunnetta missään vaiheessa, Siperian kovissa pakkasissa viihtynyt Mika "Kusti" Gustafsson totesi.
"Kusti" ajoi kisan 11:nneksi eli putosi niukasti palkintopallilta.
- Kymmenen parasta palkittiin ja kisan palkinnot olivat komeat. Paras venäläiskuski ja työkelkkaluokan voittanut saivat uudet moottorikelkat ja sporttiluokan voittaja sai 300 000 ruplaa eli noin 8500 euroa. Rahapalkintoja jaettiin kolmelle parhaalle. Olihan se hieno elämys kokea ja ajaa Siperiassa, "Kusti" makusteli.
GRT-tiimiin Siperian reissulla kuuluivat Mika ja Joni Gustafssonin lisäksi myös huoltotiimi eli Saunarekkayrittäjä Markus Nenonen ja tulkkina toiminut Jaanus Kirppu ja päämekaanikkona tom putkonen.
- Jaanus on ammattimies omalla alallaan ja puhuu muun muassa sujuvasti kuutta kieltä. Lähdimme omalla autolla matkaan torstaina ja jatkoimme bussikyydillä Vaalimaan rajalta Pietariin perjantaina. Kelkat lastattiin rekkoihin jo alkuviikosta Kiteellä, josta järjestäjät huolehtivat ne lentorahtina Pietarin kautta kisapaikalle Salekhardiin. Kutsukilpailun järjestelyt toimivat todella hienosti, omat ja Varkauden kaupungin matkamuistot kisajärjestäjille Siperian kisan palkintogaalassa jättänyt "Kusti" kiitteli.
- Sinällään me ja Varkauden kaupunki saivat hienoa pr:aa ja mainosta, sillä hoidimme oman osuutemme tyylikkäästi. Jo ennen kisaa paikallinen media oli kovasti kiinnostunut tallistamme ja kuvausryhmiä pörräsi paikalla heti kun saavuimme kisa-alueelle. Annoimmekin paikalliselle Siperian televisiolle Jaanus-tulkin välityksellä haastattelun studiossa ajohaalareissamme, "Kusti" totesi ja uskoi matkasta olleen hyötyä myös matkailumielessä.
"Kustin" mukaan venäläiset arvostivat varsinkin isä-poika -kelkkakaksikkoa.
- Venäläiset ovat perhekeskeisiä ja heitä kiinnosti nimenomaan meidän isä-poika -tiimimme. Annoimme Jonin kanssa noin kymmenen minuutin haastattelun ja joku paikallisista kertoi, että sen näki miljoonat katsojat.
Itse kisa sujui Mikan mukaan hyvin, vaikka ensimmäisellä ek:lla hänellä oli pieniä ongelmia ajolasien rikkoutumisen takia.
- Joni lähti matkaan numerolla 12 ja minä sain lähtönumeron 20. Mediashow´n lisäksi vaikutuksen teki loistavat turvallisuusjärjestelyt, sillä jokaisen kuljettajan kelkkaan asennettiin GPS-hätäpaikantimet. Järjestäjillä oli näyttömonitorit, josta he pystyivät seuraamaan jokaisen kelkan kulkua kisareitillä. Haaverin sattuessa ylhäällä pörräävät helikopterit oli saatavissa heti paikalle apua antamaan. Kisan vaarallisuudesta kertoo, että yhdeltä venäläiskuljettajalta katkesi kisan tuoksinassa neljä varvasta, mutta järjestäjät palkitsivat hänet uudella moottorikelkalla.
Ilman haavereita ei aivan sujunut Mika Gustafssoninkaan meno Siperian tundraradalla.
- Pari tössäystä tuli heti ekalla ek:lla, joissa rikoin ajolasini ja matkanteko sen jälkeen kovassa pakkasessa huolto- ja varikkoalueelle ei ollut helppoa, kun silmiin sattui. Ensimmäisessä tömäyksessä olin hetken tillin tallin ja särjin ajolasini, mutta kelkka säilyi onneksi ehjänä. Toisella kerralla lensin komean voltin, mutta säikähdyksellä siitäkin selvisin.
 
"Kusti" kertoi, että tundraadalla ei ollut vaaran paikka -varoitusmerkkejä lainkaan ja vaarallisen radasta teki harjantett, joiden takaa ei tiennyt mitä tuleman piti.
- Lähdimme radalle tuiki tuntemattomina, mutta silti elämyksenä kisa oli mahatava kokea. Kärkeen kaasuttivat kuskit, joilla oli isot polttoainesäiliöt. Aika kävi myös varikko-osuuksilla ja huoltotauoilla ehti oikeastaan tankata vain kelkat ennen matkan jatkumista.varikkokäynti ja Tankkaus vei noin kolme minuuttia, Kusti kertoi.
Salekhardin mk-endurokisa keräsi laajan julkisuuden ja rutkasti yleisöä.
- Olihan siellä hieno sirkusmeininki päällä ja komea kansanjuhlahan siitä kehkeytyi. Moottorikelkkakisan ohella siellä ajettiin porokisat ja yleisöä viihdytti myös moottorikelkkatemppuilija show-numeroineen. Itse endurorata oli tampparilla tehty ja jäinen sekä röykkyinen. Kelkka oli ilmassa enemmän kuin maassa, "Kusti" totesi.
Kilvanajon lomassa "Kusti" ehti vilkaista myös Siperian maisemia saatuaan uudet ajolasit kolmelle  viimeiselle ek:lle.
- Tundralla kasvoi sellaista kitukasvuista kuusikkoa. Baanat olivat leveät ja hyvät ajaa.
Myös venäläisten vieraanvaraisuus ja kisan jälkeinen komea palkintogaala teki Mikaan vaikutuksen.
- Olimme vielä kisan jälkeenkin median ryöpytyksessä. Saimme luotua myös hyviä kontakteja kisan sponsoreihin ja kisajärjestäjiin. He kertoivat, että Siperiassa on tarkoitus järjestää vuonna 2014 maailman kovatasoisin moottorikelkkailutapahtuma, "Kusti" totesi.
Tulevana viikonloppuna GRT-tiimi jatkaa kilpailukauttaan Rovaniemen Snowstar -kisassa, jossa ajetaan minienduro-, sprint-, ovaali- ja crossiosuudet.

 





Kisakalenteri


GRT netissä